Kännykkä

Lapsemme ovat syntyneet kännykkäaikaan ja monille lapsille kännykkä on lankapuhelinta tutumpi tapa kommunikoida. Kännykän käyttö opitaankin jo ennen kouluikää. Perheissä ja netin keskustelupalstoilla käydään keskustelua sopivasta iästä hankkia lapselle henkilökohtainen kännykkä. Koululaiseksi siirtyminen näyttää monissa tapauksissa olevan se hetki, jolloin lapsi saa oman kännykän käyttöönsä. Vanhemmat kokevat kännykän helpottavan lapsen tavoittamista ja tuovan turvallisuutta koululaisen iltapäiviin. Lasten kännykkätarpeeseen vaikuttaa ympäristö, ”…kun kaikilla muillakin on”.

Kännykällä puhutaan, tekstaillaan, pelataan ja kuvataan. Pienelle lapselle kännykkä on lähinnä väline, jolla vanhemmat tai isovanhemmat tavoittavat lapsen ja lapsi heidät. Vanhemmalle lapselle kännykällä on monipuolisempi merkitys. Sillä voidaan rakentaa identiteettiä ja ilmaista itseä (malli, soittoäänet, ulkonäkö…), harjoitella elämänhallintaa (viemiset ja tuomiset, herätyskello, läksyjen tiedustelu, saldoraja…) ja hoitaa sosiaalisia suhteita (tapaamiset, toivotukset...). Kännyköistä löytyy monenlaisia ominaisuuksia. Kännykkää voi hyödyntää monipuolisena välineenä harjoitella omien mediaesitysten tekemistä. Niillä voidaan valokuvaamisen ja pelaamisen lisäksi sukkuloida netissä, tehdä omia videoita, äänittää omia äänimaailmoja ja säveltää soittoääniä.