Tehtäviä

Ääniin liittyvät tehtävät soveltuvat parhaitenvarhaiskasvatukseen ja koulun alaluokille.

Tehtäviä radioon:

Innostakaa lapsia kysymään omilta isovanhemmilta tai joltakin iäkkäältä sukulaiselta, millaisia radio-ohjelmia he muistavat omasta nuoruudestaan. Kuuntelivatko he jo lapsena radiota? Mikä ohjelma on jäänyt erityisesti heidän mieleensä?

Tehkää kuunnelma lasten tekemän tarinan pohjalta. Kuunnelmat ovat näytelmiä, joiden näyttämöä ja näyttelijöitä ei nähdä, vaan tapahtumat kerrotaan äänillä. Näin ollen esimerkiksi vuorosanoista on käytävä ilmi, missä ollaan, mitä nähdään ja keitä paikalla on. Tehosteäänillä ja musiikilla saadaan lisättyä tunnelmaa ja tilan tuntua. Tehkää käsikirjoitus, johon kirjaatte tarinan, siihen liittyvät vuorosanat ja muun äänimaailman. Harjoitelkaa ja äänittäkää kuunnelma.

Etsikää päivän lehdestä lapsille tarkoitetut radio-ohjelmat. Kuunnelkaa näitä ohjelmia. Viikonloppuna tulleita lastenohjelmia voidaan myös nauhoittaa ja kuunnella niitä yhdessä. Mitä piditte lastenohjelmasta?

Äänimaisema:

Tehkää äänimaailma omaan mediaesitykseenne (kuvaan, sarjakuvaan, animaatioelokuvaan, pöytä- tai varjoteatteriesitykseen). Miettikää, mitä kuuluu esityksen alussa, keskikohdassa entä lopussa? Älkää käyttäkö valmista musiikkia vaan tehkää äänimaailma kokonaan itse. Näin vältytte tekijänoikeusongelmilta, jos haluatte esittää teoksen julkisesti. Soittakaa eri instrumentteja ja kehorytmejä. Tuottakaa ääniä eri materiaaleilla, aaltopahvin, pellin tai eri esineiden avulla.

Kuunnelkaa silmät kiinni ympäristönne ääniä. Aukaiskaa ikkuna. Kuunnelkaa ensin ulkoa sisälle kantautuvia ääniä. Mitä ne ovat? Kuuluuko liikenteen ääniä, tuulen huminaa, sateen ropinaa, linnunlaulua tms.? Kuunnelkaa seuraavaksi sisältä kuuluvia ääniä? Mitä ne ovat ja mistä mikäkin ääni lähtee? Voivatko lapset erottaa esimerkiksi ilmastointikoneen äänen? Jos kone sammutetaan väliaikaisesti, havaitsevatko lapset muutoksen.

Mikä on hiljaisuuden huippu? Se on ääni, joka vielä kuuluu, mutta on hiljaisista hiljaisin. Ottakaa hiljaisuuskisoja. Testatkaa, kuka liikkuu hiljaisimmin huoneen päästä päähän. Kuka osaa kerätä lelut lattialta hiljaa hiipien?

Tutkikaa myös muita ääniä. Mikä ääni on voimakas, outo, pelottava tai hassu? Miettikää yhdessä, mikä tekee äänestä hassun.

Äänikävelylle:

Omaa ääniympäristöä voidaan kartoittaa myös kiertelemällä tietyssä ympäristössä ja tekemällä havaintoja sen äänimaisemasta. Voitte yhdessä suunnitella jonkin polun tai tietyn reitin, joka kulkee koulun, päiväkodin tai kerhon lähimaastossa. Reitti voidaan kulkea myös silmät sidottuina ja turvallisen taluttajan kanssa. Tällöin äänimaiseman muutokset rekisteröityvät parhaiten ja on helpompi keskittyä kuuntelemaan.

Kävelkää tietty reitti tai polku ulkona. Pysähtykää välillä ja kuunnelkaa äänimaisemaa ympärillänne. Aikuinen kirjaa ylös lasten havainnot äänistä. Perillä käydään yhdessä läpi, mitä ääniä kuultiin ja mistä äänilähteistä ne tulivat. Lopuksi voidaan piirtää ja maalata jokin mieleen jäänyt äänimaisema.

Ääniä voidaan myös nauhoittaa kävelyn aikana. Perillä voidaan tehdä reitistä kartta ja tehdä merkinnät niistä paikoista, joissa ääniä on nauhoitettu.

Ääniä tuottamaan:

Tehkää erilaisia ääniä kehosoittimin: Taputtakaa käsiä, napsuttakaa sormia, lyökää kämmeniä reisiin tai soittakaa poskia. Musisoikaa yhdessä orkesterina, ja antakaa jokaisen lapsen soittaa vuorollaan sooloa. Joku lapsista voi myös toimia johtajana antaen mallia muille. Muut soittavat samalla tavalla perässä.

Rakentakaa kierrätyssoittimia. Niitä voi tehdä esimerkiksi puukapuloista, erilaisilla materiaaleilla täytetyistä purkeista, kattilan kansista, putkenpätkistä, aaltopahvista tms. Musisoikaa yhdessä. Luonnehtikaa eri soittimien ääniä. Mistä lähtee möreä ääni, mistä kimeä? Mikä ääni synnyttää kylmiä väreitä, mikä ääni puolestaan rentouttaa?

Lapset istuvat ringissä silmät kiinni. Yksi lapsista soittaa jotakin itse tehtyä soitinta ja muut yrittävät arvata mikä soitin on kyseessä.

Äänen visualisointi:

Miltä ääni voisi näyttää? On tärkeää hyödyntää opetuksessa eri aistien välisiä kokemuksia. Lapselle tämä on luontevaa, koska he muutenkin ottavat tietoa vastaan monipuolisesti eri aistien avulla. Oppiminen eri aistien välisten kokemusten myötä motivoi lasta ja tukee lapsen kokonaispersoonan kehitystä. Piirrä ympärilläsi oleva äänimaisema omia merkkejä eli notaatioita käyttäen. Minkälainen jälki lähtee mistäkin äänestä? Lapsi voi kertoa aikuiselle, miten hän on kuvannut mitäkin ääntä.

Yksi lapsista tuottaa vuorollaan erilaisia ääniä, esimerkiksi eri soittimien tai erilaisten esineiden avulla. Muut piirtävät äänen näkyväksi hiilellä, vahaliiduilla tai vesiväreillä. Laittakaa työt seinälle ja tutkikaa yhdessä, mitä ääniä olette kuulleet ja miltä eri äänet näyttävät.

Kuunnelkaa musiikkia, ja tehkää sen pohjalta musiikkimaalaus. Musiikin rytmiä voidaan tehdä näkyväksi esimerkiksi painantamenetelmillä. Painakaa eri juureksilla ja vihanneksilla oma näkemyksenne musiikin rytmistä.

Kuva voi toimia kimmokkeena äänien ja musiikin tuottamiselle. Tällöin kuvaa luetaan ikään kuin se olisi sävellys. Miten kuva soi kokonaisuudessaan? Minkälaisia ääniä lähtee kuvan eri osista tai yksityiskohdista? Miten äänet voivat kuvata kuvan eri värejä tai tunnelmaa kuvassa?

Valitkaa yhdessä jokin kuva ja heijastakaa se seinälle diaprojektorin tai piirtoheittimen avulla. Minkälainen on kuvan tunnelma ja miten kuva voisi soida? Soittakaa yhdessä musiikkia kuvan pohjalta